Pänttäätkö turhaan? Näin kertaat kokeeseen tehokkasti!

Uskallan väittää, että ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista lukee kokeisiin täysin väärällä ja tehottomalla tavalla. He eivät osaa lukea oppikirjoja oikein.

Tiedän tämän, koska tein itsekin niin.

Pitkän aikaa kokeisiin lukemiseni oli oikeastaan vain silmien passiivista liikuttamista sanasta toiseen. Tein niin, koska ”niin kokeeseen luetaan ja olen aina tehnyt niin.” Tein niin myös, koska käyttämällä paljon aikaa yhden ja saman kirjan lukemiseen, se tuntui minusta tehokkaalle. Sitä se ei kuitenkaan ollut.

Lukiossa opiskeltavat tietomäärät kasvoivat ja ensimmäisen koeviikon jälkeen huomasin, että tieto ei jäänyt päähäni, vaikka kuinka luin kirjaa uudestaan ja uudestaan.

Mutta juuri tämä on se ongelma!

Monet – minä mukaan lukien – kuvittelevat, että vain lukemalla (kuten romaania) pärjää. Ja niin saattaa pärjätäkin, mutta vain hetkellisesti. Pänttäämällä kirjoja ulkoa et oikeasti opi tai ymmärrä asiaa, vaan ensinnäkin unohdat asian yllättävän nopeasti ja toiseksi sinulle tulee virheellinen luulo osaamisestasi. Kuten minullekin.

Nyt olen kuitenkin perehtynyt asiaan tarkemmin ja uskon löytäneeni oikeanlaisen reseptin oppikirjojen oikeaoppiselle lukemiselle!

Ainakin minä olen todennut sen toimivaksi ja nyt haluan jakaa sen sinullekin! Alkakaamme!

Näin luet oppikirjoja 10x tehokkaammin

Oppikirjan lukemista voisi verrata esimerkiksi piirrustuksen tekemiseen. Ensin paperille hahmotellaan piirrustuksen ääriviivat. Tämän jälkeen lisätään yksityiskohtia ja lopuksi tehdään vielä viimeinen silaus.

Oppikirjojen lukeminen toimii samalla periaatteella. Ensin hankitaan kokonaiskuva tulevasta, jota täydennetään yksityiskohtaisemmalla tiedolla ja lopuksi syvennytään aiheeseen kunnolla ja varmistetaan sen osaaminen.

Salainen resepti oppikirjojen tehokkaaseen lukeminen on kolmivaiheinen:

  1. Valmistautuminen
  2. Aktiivinen lukeminen
  3. Tiedon syventäminen

Sukelletaan seuraavaksi jokaiseen vaiheeseen syvemmälle.

1. Valmistautuminen

Ennen kuin aloitat varsinaisen opiskelun, sinun täytyy valmistautua tulevaan koitokseen. Saada ”koneisto käyntiin” niin sanotusti. Tällä tavalla aivosi valmistautuvat vastaanottamaan uutta tietoa.

Valmistautuminen tapahtuu näin:

Aloita lopusta

Tiedän, että tämä saattaa kuulostaa oudolta. Eihän kirjoja lueta lopusta alkaen, koko juonihan menee ihan pilalle!

Oppikirjoissa kuitenkin hyvin harvoin on minkäänlaista jännitystä nostavaa juonta. ”Ja aivan yhtäkkiä, John Wilkes Booth veti liipaisimesta murhaten Abraham Lincolnin!” Kuinka odottamatonta…

Voit siis aivan huoletta kokeilla seuraavanlaista ja tehokkaampaa lähestymistapaa:

  1. Lue luvun lopussa olevat kysymykset
    Oppikirjoissa luvun lopussa on yleensä kasa kysymyksiä ja tehtäviä. Osaatko jo kenties vastata joihinkin?Kysymykset merkitsevät sitä, että jokin asia tekstissä on niin tärkeää, että on katsottu tarpeelliseksi testata osaamistasi siitä. Eikä haittaa vaikket osaisi vastata niihin heti, sillä lukiessasi tekstiä etsit vastaukset niihin.
  2. Lue luvun yhteenveto
    Luvun lopussa on yleensä myös tiivistelmä tärkeimmistä asioista. Lue sekin läpi. Tällä tavalla saat esimakua tulevasta ja tiedät heti, mitkä tekstin oleellisimmat asiat, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
  3. Silmäile luku läpi
    Kiinnitä huomiota kaikkeen, mikä erottuu tekstistä. Alaotsikot, lihavoidut, kursivoidut ja alleviivatut sanat sekä kuvat ja tietolaatikot.Yritä löytää jokaisesta kappaleesta se kuuluisa punainen lanka. Mikä on tämän kappaleen (kappale = kappalejakojen välinen pätkä) tärkein asia?

    Sinun ei tarvitse vielä osata siitä mitään, vaan riittää kun tiedät, mistä siinä kerrotaan. Jos vastaan tulee sinulle vieraita sanoja, etsi niiden selitys.

  4. Lue luvun johdanto
    Tähän mennessä sinulla pitäisi olla suurpiirteinen kuva siitä, mistä kappaleessa on kyse. Lue vielä kappaleen johdanto, jonka jälkeen voit alkaa lukemaan normaalisti.

Odota vielä! Perun sanani. Älä sittenkään jatka lukemista normaalisti, vaan aktiivisesti:

2. Aktiivinen lukeminen

Nyt kun aivosi on saatu viritettyä oikeanlaiseen tilaan, on aika aloittaa varsinainen lukeminen.

Kuten jo aiemmin totesin, monet lukevat oppikirjaa kuten Aku Ankkaa; siirtämällä katsetta sanasta toiseen miettimättä sen kummemmin, mitä tekstissä oikeasti sanotaan. Tämän erheen voit välttää seuraavilla tavoilla:

Tee itsellesi kysymyksiä

Sen sijaan, että alleviivaisit kappaleen tärkeimmät asiat, tee niistä pieniä kysymyksiä itsellesi vihkoon, muistikorteille tai -lapulle. Kappaleen asiapitoisuudesta riippuen, yritä keksiä ainakin yksi tai kaksi kysymystä per kappale (= edelleen kappalejakojen välinen alue, ei koko luku).

Jos esimerkiksi biologian kirjan kappaleessa kerrotaan mitokondrioista, voisit kirjoittaa kysymykseksi ”Mikä on mitokondrio?”

Kun olet lukenut kappaleen loppuun, sulje kirja ja yritä vastata kirjoittamiisi kysymyksiin. ”Mitokondrio on solun voimalaitos”. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, hyppää sen yli ja etsi siihen vastaus, kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin.

Kirjoita omin sanoin tiivistelmä

Tämän voit toteuttaa parilla eri tavalla:

    1. Kirjoita lyhyt tiivistelmä kappaleesta (tai muuten sopivan mittaisesta pätkästä) omin sanoin. Aiempaa esimerkkiä käyttäen voit kirjoittaa vaikka ”Mitokondrio tuottaa energiaa soluille vapauttamalla ravinnosta saatua energiaa niiden käyttöön”.
    2. Toinen tapa on kirjoittaa tiivistelmä koko luvusta. Voit kirjoittaa joko muistiinpano-tyylisesti ranskalaisilla viivoilla tai esseemäisemmän yhtenäisen tekstin.

Valitsit kumman tavan tahansa, oleellisinta on kirjoittaa omin sanoin ja mahdollisimman napakasti. Tämä varmistaa sen, että oikeasti ymmärrät asian ja oleellisimmat tiedot siitä.

Kannattaa kokeilla vaikka muutaman kerran, kumpi tapa sopii sinulle paremmin. Itse pidän enemmän ensimmäisestä tavasta, sillä pidemmät muistiinpanot on yleensä kirjoitettu jo tunnilla.

3. Tiedon syventäminen

Onneksi olkoon! Enää viimeinen vaihe jäljellä ja asian pitäisi olla nyt suhteellisen hyvin hallussa. Seuraavaksi syvennetään oppimaamme ja varmistetaan, että osaamme asia kunnolla. Se tapahtuu näin:

Tee tehtävät…

Muistatko vielä, kun postauksen alussa pyysin sinua silmäilemään luvun lopussa olevat kysymykset läpi. Vielä silloin ne varmasti vaikuttivat täysin heprealta, mutta nyt sinulla pitäisi olla niiden tekemiseen vaadittu taitotieto. (Ja kyllä, se kirjoitetaan taitotieto, eikä tietotaito!) Tee siis ne!

…kavereiden kanssa

Jos haluat kaiken hyödyn irti, tee tehtävät kavereiden kanssa. Saatat löytää uusia tapoja tehtävän ratkaisemiseen ja jos jäät jumiin johonkin kohtaan, voit helposti kysyä kavereiltasi.

Tässä on myös erittäin hyvä hetki maksimoida oma osaamisesi käyttämällä Feynman-tekniikkaa. Siinä asia opetetaan muille mahdollisimman yksinkertaisesti, jolloin asia aukeaa sinullekin selkeämmin ja vahvistat osaamistasi.

Yhteenveto

Oppikirjoja ei siis lueta kuten romaania, vaan prosessi koostuu kolmesta eri vaiheesta, jotka kaikki ovat tärkeitä aiheen syvällisen oppimisen kannalta.

Tiedän mitä ajattelet. ”Tässähän on ihan liikaa työtä! Ei minulla ole aikaa lukea näin hitaasti.”

Myönnän, että tähän kyllä menee enemmän aikaa kuin normaalisti lukemiseen, mutta kumpi mielestäsi on parempi? Se, että luet koko kirjan hitaampaa tahtia, mutta vain kerran ja kunnolla keskittyen, vai se, että lukaisisit kirjan kerran läpi vain huomataksesi, ettet muista mitään ja luet sen sitten uudestaan… ja uudestaan…

Kaikkia artikkelissa esitettyjä kohtia ei tietenkään ole pakko tehdä, vaan kokeilemalla selviää, mikä sopii sinulle parhaiten.

Erittäin perusteellisten laskelmien jälkeen olen kuitenkin huomannut, että mitä enemmän opiskeluun panostat, sitä parempia tuloksia saat.

Jos pidit artikkelista, kerro siitä muillekin ja säästä heidät tehottomalta kertaamiselta jakamalla artikkeli alla olevilla painikkeilla. Kiitos!

Mitä ajatuksia artikkeli herätti sinussa? Miten sinä yleensä kertaat kokeeseen? Kerro kommenteissa!